Luu kurkussa Kutná Horassa
UNESCOn maailmanperintölistaltakin löytyvä Kutná
Hora sijaitsee n. 70 km itään Prahasta. Kaupunki on
hyvien liikenneyhteyksien varrella ja niinpä junamatka sinne
ei kestä kuin vajaan tunnin. Aamulla kun lähtee liikkeelle
ehtii hyvin illaksi takaisin kotiin.
Kutná Hora on tullut kuuluisaksi hopeakaivostensa ansiosta.
Se perustettiin 1200 luvulla, jolloin paikan kaivokset tuottivat
noin kolmanneksen koko Euroopan hopeasta. Kaivostoiminta loppui
1700-luvulla. Nykyään kaivoksiin pääsee opastetulle
kierrokselle ja kaupungista löytyy jos jonkinlaista kaivostoimintaan
liittyvää museota ja näyttelyä.
Pyhän Barbaran katedraali
Kutná Horassa on oikeastaan kaksi todella mielenkiintoista
kohdetta kaivostoiminnan ohella. Toisen, Pyhän Barbaran katedraalin,
varsinainen rakentaminen alkoi 1388 ja kesti muutaman vuosisadan.
Lopullisesti kirkko valmistui ilmeisesti vasta 1900 –luvun
alkuvuosina.
Se on yksi Euroopan kauneimmista böömiläistä
gotiikkaa edustava kirkko, jolle tunnusomaista ovat kolme telttamaista
kattorakennetta. Sisältä löytyvät mm. upeat
urut ja paljon kauniita lasimaalauksia. Pyhä Barbara on kaivosmiesten
suojeluspyhimys ja niinpä kirkossakin on havaittavissa kaivostoimintaa
esittäviä maalauksia ja valkoisiin pukeutuneen kaivosmiehen
patsas. Ihmeellistä kyllä (eli ei yhtään)
kirkkoon oli sisäänpääsymaksu. Ei ihme, että
suurin osa Tšekkiläisistä on ateisteja. Kuvaaminen
kirkossa oli kiellettyä, joten eivät he ilmeisesti rippijuhliakaan
pidä kirkoissa.
Luukappeli
Vielä huomattavasti mielenkiintoisempi paikka on Kaikkien
Pyhien kappeli Cistereian luostarin hautausmaalla Sedlecin kaupunginosassa.
Tarina kertoo, että 1278 kuningas Otakar II lähetti
luostarista apotti Henryn Jerusalemiin. Palatessaan Pyhästä
maasta, Henry toi mukanaan hiukan multaa Golgatalta ja ripotteli
sen hautausmaalle. Näin hautausmaasta muodostui osa Pyhää
Maata ja ihmiset eripuolilta Eurooppaa halusivat tulla haudatuiksi
sinne. Ruttoepidemian aikaan 1318 n. 30 000 ihmistä haudattiin
hautausmaalle. Vuosisata myöhemmin Hussilaissodat täyttivät
lisää hautausmaata. Itse kappeli on rakennettu 1300-luvun
loppupuolella ja sen sisustukseen on käytetty sangen erikoista
materiaalia – massoittain ihmisten luita.
Ensimmäiset luutaideteokset – pyramidit - teki puolisokea
munkki vuonna 1511. Myöhemmin Schwarzenbergit saivat luostarin
omaisuuden haltuunsa ja he antoivat puunveistäjä Frantisek
Rint:lle tehtävän koota luista uusia taideteoksia. Arvioidaan,
että kappelissa saattaa olla jopa 40 000 ihmisen luut. Rintin
aikaansaannoksia ovat mm. keskellä kappelia oleva valtava
kattokruunu, josta löytyvät kaikki ihmiskehon luut.
Kruunun alla on sisäänkäynti kappelin kryptaan.
Vasemmassa siivessä on myös luista tehty Schwarzenbergin
suvun vaakuna. Lisäksi löytyy mm. ristejä ja iso
ehtoolliskalkki. Näkymää kirkossa ei oikeastaan
voi sanoin kuvailla. Jotenkin koko ilmestys on niin absurdi ettei
sitä osaa edes inhota. Viritelmä on kyllä aika
kaukana kirkosta, mieluummin mieleen tulee kalmisto tai omituinen
museo. Tällaisista paikoista fantasiamaailmojen tarinat necromancereista
ja necropoliksista ovat saaneet alkunsa. Kirkossa pidetään
jumalanpalvelus ainoastaan kerran vuodessa kiitospäivänä.
Lisää kuvia
Kutná Horasta
|
