Artikkelit jotka koskevat:
|
Budapest
Kun matkustaa entisen itäblokin maissa saa aina pelätä
pahinta. Budapest on kuitenkin iloinen yllätys. Jos Praha
on arkkitehdin ihannesuurkaupunki, niin Budapest on tarkoitettu
meille kaikille. Odotin jonkinlaista laadullista pudotusta matkustaessa
Prahasta itään päin, mutta tilanne näyttääkin
olevan päinvastainen.
Tšekki on kehittynyt talouden alueella muita itäblokin
maita paremmin, mutta siihen se sitten onkin jäänyt.
Suurimpana erona Prahan ja Budapestin välillä on ihmisten
mentaliteetti, joten kerronpa siitä pari esimerkkiä.
Huomauttaisin jo tässä vaiheessa, että nämä
ovat yleistyksiä, mutta koska kaikki viisi kuusi tapaamaani
budapestiläistä vahvistivat saamaani käsitystä,
sanoisin, että yleistykset ovat hyvin yleistettävissä
muihinkin unkarilaisiin.
Palvelu
Prahassa et ydinkeskustassa saa asiakaspalvelua edes rahalla.
Palveluammattien ihmiset ovat nihkeitä, mikä juontaa
juurensa kommunistiajalta, jolloin kaikki olivat töissä
valtiolle ja tekivät vain sen mitä oli pakko. Muu, kuten
hymyily, oli tarpeetonta toimeentulon turvaamiseksi. Eräs
kollegani, joka on natiivi tšekki, mutta on asunut USA:ssa
lähes koko elämänsä ja puhuu siis molempia
kieliä täydellisesti, sanoi, että hän saa
huonompaa kohtelua Prahan kaupoissa, jos hän puhuu tšekkiä.
Eli asenne ei ole edes pelkästään turisteihin ja
ulkomaalaisiin kohdistuvaa. Oli positiivinen kokemus, kun Budapestissä
pyyntööni kahvilassa vastattiin: ”Yes sir”.
Kauttaaltaan tapaamamme unkarilaiset olivat avoimempia ja suorempia
kuin tšekkiläiset. Eräskin tarjoilija sanoi suoraan
ystävällemme, onko hän varma, että haluaa
juuri tilaamansa mahalaukku –aterian ja kävi vielä
varmuuden vuoksi näyttämässä naapuripöytään
menevän annoksen, jotta pettymyksiä ei varmasti tulisi.
Ystävällisyys loisti jokaisessa asiakaspalvelutilanteessa,
johon jouduin. Jopa ostaessani gyrosta erittäin äreän
näköisenä turkkilaisen näköinen mieshenkilö
palveli pika-pika vauhtia ja toivotti vielä hyvät päivänjatkot.
Jotakin, mihin en parin Prahan kuukauden jälkeen ollut valmistautunut.
Näyttää siis siltä, että unkarilaisten
mentaliteetti on tarttunut myös maahanmuuttajiin.
Jonkinlaista sukulaisuutta unkarilaiset suomalaisiin ilmeisesti
kokevat, sillä suomalaiset ovat erittäin pidettyjä
Unkarissa. Erittäin suuri yllätys tuli vastaan turisti-infossa,
missä osa esitteistä löytyi myös silkalla
suomen kielellä. Näin kuulemma on tehty jo kahden vuoden
ajan, koska suomalaisturisteja on niin paljon. Tapasimmehan siinä
muutaman kaupungilla kuljeskellessamme, mutta onko meitä
tosiaan niin paljon, että esitteet tehdään pääsääntöisesti
vain englanniksi, saksaksi ja suomeksi. No, näyttää
siltä, että suomalaiset ovat osanneet hoitaa hommat
kotiin Unkarissa. Vaikka ei sitä muuallakaan maailmassa ole
täytynyt suomalaisuutta häpeillä - päinvastoin.
Ilmeisesti Suomen ja Unkarin välillä on ehtinyt olla
mikrotason yhteistyötä pidemmän aikaa, mikä
on jättänyt leimansa myös Budapestiin.
Vihreys
Budapest itsessään on todella viehättävä
kaupunki. Teen nyt taas hieman vertailua Prahan ja Budapestin
välillä, niin tiedät kumpaan lähteä matkalle.
Kaupunkikuvissa suurimmat erot ovat puut. Praha on kyllä
arkkitehtuurisesti kaunis, mutta puistoja ei löydy kuin Petrinin
mäeltä ja ampujien saaresta. Budapestissä puistoja
taas löytyy joka kadunkulmasta. Sen huomasi myös ilmanlaadussa.
Ilma Budapestissä oli paljon raikkaampaa kuin Prahassa. Osaltaan
tähän vaikutti niin kutsutut ”trolleibussit”.
En tiedä suomalaista nimitystä, koska Suomessa ei ole
niitä yhtään, mutta ne ovat sähköllä
toimivia busseja, jotka saavat sähkönsä samanlaisista
johdoista kuin raitiovaunutkin.
Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka oli Gellertin mäki
Budan puolella. Sieltä näkee koko Budapestin lintuperspektiivistä.
Sinne pääsee kiipeämällä, mutta lähemmäksi
pääsee raitiovaunuilla 47 ja 49 jotka lähtevät
metroasemien risteyskohdasta Deak Terista. Gellertin kupeessa
on Gellertin kylpylä, joka on nykyään liian kuuluisa
ja siksi turistihinnoissa. Unkarin alueella on runsaasti mineraalipitoisia
kuumia lähteitä ja niinpä kylpeminen kuuluu vahvasti
unkarilaisten elämään. Siksi Unkarissa vieraillessaan
kannattaakin budjetoida aikaa kylpylävierailulle. Suosittelemme
Széchenyin kylpylää sankarien aukion koillispuolella.
Vähemmän turisteja = enemmän paikallisia = kohtuulliset
hinnat.
Klara Vappen Hungary!
Satuimme Unkariin vapuksi, joten näimme myös senkin
puolen. Unkarilaiset juhlivat kovasti ensimmäistä vuottaan
EU:ssa, mikä näkyi katukuvassa. Tšekeissä
oli puhuttanut kuulemma vain kommunistien mielenosoitus, jota
skinheadit olivat provosoineet tappeluksi asti. Unkarissa sen
sijaan oli kaikista EU maista oli järjestetty penkkejä,
joista kuului maiden musiikkia ja erikoisia kopperoita, joissa
saattoi nuuhkia eri maiden tuoksuja. No, Suomen penkistä
ei kuulunut mitään, joten ehkä meidän olisi
pitänyt laulaa itse… Penkki toimi kuitenkin oivallisesti
toisessa tarkoituksessa. Ei tarvinnut kuin muutama minuutti istuskella
kun joku jo tupsahti viereen ja aloitti keskustelun ”puhutteko
ehkä Suomea” –toteamuksella. Suomikopin mäntypihkainen
tuoksu korvasi kuitenkin penkin puutteet sillä se oli sentään
niin vahva, että se haisi Ranskan laatikossa asti. Mikä
lie patonki-haju siellä pitikin tuoksua, oli hieman puiseva.
Muutoin vapun juhlinnat olivat melko laimeat. Városliget
-puistossa oli isot markkinat, jotka kestivät koko päivän.
Poliittisille puolueille päivä oli näytön
paikka. Näimmepä jopa kommareittein marssin, vaikkakin
heidän joukkonsa oli paljon pienempi ja huomattavasti ikääntyneempi
kuin demareitten vastaava. Mitä tästä voidaankaan
päätellä: kommunistipuolue Unkarissa on mennyttä
aikaa, johon uusi sukupolvi ei yhdy. No, olihan siellä markkinoilla
tosin kommunistiosiokin, jossa nuori poika lauleskeli lavalla,
mutta tuskin tiesi kymmenvuotias mitään politiikasta.
Joskus näissä post-kommunistisissa maissa saa vielä
todistaa sitä sellaista pakotettua propagandaa.
Hajuhaitat
Silmiinpistävää tai pitäisikö sanoa
nenäänpistävää Budapestissä oli
pissi. No, tokihan tšekkiläiset ovat kuuluisia pissimisestä
kaduille, mutta Budapestin päärautatien yhteydessä
olevan metroaseman ammoniakin haju laittoi todella kiemurtelemaan.
Tässä näkyy selvä ero Prahan ja Budapestin
välillä. Pissijät ovat lähinnä kodittomia
ja koiria, jotka Budapestissä asuvat rautatieaseman läheisyydessä.
Prahassa viranomaiset karkottavat vakituiset asujat melko pian
metroasemien lähettyviltä, vaikka päärautatieasemalla
heitä aina tapaakin. Budapestissä vakituisia asukkeja
oli huomattavasti enemmän. Sen sijaan ihmisten asenne pissiin
oli huomattavasti erilainen kuin Prahassa. Saimme todistaa, miksi
Budapestin kaduille tuntu satavan täysin pilvettöminäkin
päivinä erittäin paikallisia kuuroja. Paikallisen
talon asukki kasteli oman talonsa edustan kastelukannulla ja pyyhki
ylimääräiset pois harjallaan. Ensin ajattelin,
että paikalla täytyisi olla jokin liike, joka haluaisi
pitää edustuksen kunnossa, mutta pian huomasin, ettei
siinä mitään liikettä ollut. Ihan vaan paikallinen
mummo. Prahassa pissit jäävät jopa liikkeidenkin
eteen. Toivottavasti tämä erittäin konkreettinen
esimerkkini auttaa teitä ymmärtämään
sen mentaalisen eron, joka Prahan (=tšekkiläisten) ja
Budapestin (=unkarilaisten) välillä on. Tšekki
on kehittynyt tähän asti statistiikaltaan paremmin,
mutta Unkari tulee pian ohittamaan Tšekin, koska ihmisten
suhtautuminen on huomattavasti terveemmällä pohjalla.
Fiini viini
Yksi juttu vielä. En voi olla kehumatta unkarilaisia viinejä.
Jos tšekkiläiset osaavatkin tehdä oluet, niin unkarilaiset
osaavat tehdä viinit. Ranskalaiset viinit maistuvat piimältä
unkarilaisten viinien seurassa. Erityisesti suosittelisin muskotaly
-valkoviinejä, joista yhtä saa muuten myös Alkosta,
mutta myös Villanyi Portuguese -punkku on erittäin tutustumisen
arvoinen kokemus. Jos todella haluat kokea paikallisten viinien
makuelämyksiä hakeudu paikallisten käyttämään
ravintolaan, jossa viinejä ei tarjoilla pulloissa.
Kahtelehan kuvia tästä
|
